Havaintoni mukaan tämän päivän opiskelijat eivät ole oikein tiedostaneet, millaiset työmarkkinat heitä valmistumisen jälkeen odottavat. Jotenkin ilmapiiri opiskelijapuolella vaikuttaa olevan pessimistinen ja konservatiivinen. Olemmeko osanneet viestiä korkeasti koulutetuille tulevaisuuden toivoille, että osaavasta työvoimasta on jatkossa pulaa? Että kannattaa opiskella ja ponnistella, jotta saavuttaa hyvän työuran ja elämän?
Nykyinen opiskelijasukupolvi voisi hyvin opiskella tehokkaasti, rahoittaa opiskeluaa myös lainalla ja panostaa täysipäiväiseen opiskeluun, sillä kiistatta opiskelu ja kouluttautuminen kannattaa Suomessa. Mitä korkeammin kouluttautuu, sitä varmempi työpaikka ja lihavampi palkkapussi. Näin todistavat myös tilastofaktat. Mutta miksi tähän ei Suomessa enää uskota?
Kävin keväällä Kiinassa useassa yliopistossa ja vauhti on kieltämättä hengästyttävä. Kilpailu on kovaa ja koulutus nähdään parhaana keinona sosiaaliseen nousuun. Saman havainnon olen tehnyt aiemmin mm. Koreassa ja Vietnamissa. Siellä päin maailmaa on tapana sanoa, että Eurooppa on maailman suurin ulkoilmamuseo. Kyllä se vähän herättää ja pelottaakin. Meillä nuoret opiskelijat hokevat, että minulla oikeus ja vapaus ja ilmaiseksi kaikkea ja vähintään usempaan tutkintoon ja kymmenen vuotta on ihan hyvä opiskeluvauhti.
Ettei vain meille kävisi heikosti näiden kaikkien oikeuksien ja vapauksien kanssa? Olisiko syytä herätä siihen, että hyvinvointimme ei ole aiemmin tullut ilmaiseksi, eikä se tule jatkossakaan. Maailma ympärillämme muuttuu ja meidänkin on muututtava ja kysyttävä itseltämme, mitä voisimme tehdä toisin ja missä on uusia mahdollisuuksia, joihin voimme tarttua.
Seuraavaan hallitusohjelmaan odotan radikaaleja avauksia nuorelta sukupolvelta - mikä on heidän näkemyksensä tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Eikä vastaukseksi kelpaa nyt ilmainen koulutus kaikille vauvasta vaariin ja kansalaispalkka päälle.
| < Edellinen | Seuraava > |
|---|
Kokoomuksen ministeriryhmä asetti joulukuussa 2009 työryhmän laatimaan raportin toimenpiteistä ja keinoista, joilla Suomen julkinen talous tasapainotetaan ja säilytetään vahvana. Työryhmän tehtäväksi tuli arvioida erityisesti verotuksen kehittämistarpeita. Tavoitteeksi asetettiin riittävän veropohjan turvaaminen hyvinvointiyhteiskunnan tarpeita varten siten, että verotus kannustaa työn tekemiseen, teettämiseen ja yrittäjyyteen sekä edistää talouskasvua ekologisesti kestävällä tavalla. Työryhmän puheenjohtajaksi asetettiin Jyrki Katainen. Loppuraportti julkaistiin 29.1.2011.