Suomessa kunta huolehtii suuresta osasta alueen palveluista. Suomalainen järjestelmä poikkeaa monen muun maan vastaavista siten, että nimenomaan kunnallinen itsehallinto koetaan pysyväksi saavutetuksi eduksi, ja sen toimivaltaan ei kovin mielellään valtiovallan taholta puututa.
1990-luvulla kävi selväksi, että nimenomaan kuntapuolen, tuottavuuskehitys oli vuodesta toiseen kaikilla keskeisillä kuntapuolen toimialoilla negatiivinen 1,5-2 prosenttiin, kun kuitenkin samaan aikaan valtion tuottavuus kehittyi myönteisesti. Sama ilmiö oli myös Ruotsissa. Vähin erin havaittiin, että saman potilasmäärän hoitamiseen tarvitaan aina vaan enemmän ja enemmän lääkäreitä, saman oppilasmäärän opettamiseen enemmän ja enemmän opettajia ja koulun hallintohenkilöitä. Kun väestörakenne alkoi ikääntyä ja työvoima käydä niukaksi, 2005 käynnistettiin hallitusohjelman puolivälitarkastelun perusteella Paras-hanke.